Harkkoja ja sämpylöitä

Rakentamisesta on hirveän vaikea kirjoittaa blogia. En edes tiedä kaikkien rakentamisvaiheiden nimiä. En osaa suoralta kädeltä sanoa mitä tapahtuu seuraavaksi. Tähän mennessä on jo pitänyt suunnitella niin paljon kaikkea, joiden olen ennen ajatellut tulevan viimeisten joukossa. Sellaisia ovat esimerkiksi tiskialtaan paikat, sähköpistokkeet ja lamppujen paikat.

Tiedän, että tähän mennessä on tehty ainakin betonimuotit, putkitöitä ja valu. Kohta pystytetään seinät ja nostetaan vesikatto korkeuksiin. Mies rakentaa ja minäkin olen ollut kantamassa harkkomuotteja yhtenä sateisena alkukesän iltana, siivonnut rakennustyömaata ja ollut naulatyttönä. Sen kuitenkin tiedän, että mikään ei sinä sateisena harkkoiltana olisi voinut maistua paremmalta, kuin läheisen huoltamon sänpylä ja lämmin kahvi. Tai kuumana päivänä paremmalta, kuin takakontissa lämmenyt vesi.

Ehkä tämä on se tuntuma, jolla blogia kirjoitan. Rakentamisen kulusta sateisten iltojen ja sämpylöiden siivittämänä.

Ensimmäiset kesäpäivät ja palaneet käsivarret

Mikä ihana ensimmäisistä ensimmäinen kesäviikonloppu, jolloin aurinko lämmitti niin, että vaatteet saattoi vaihtaa ohuempiin ja unohtaa pitkät kalsarit. Ei uskoisi, että vielä kaksi viikkoa sitten satoi lunta ja lapset uskoivat nähneensä tontun jälkiä. Tänä viikonloppuna tonttikin muuttui joksikin muuksi, kuin pelkäksi ajatukseksi siitä, että ensi kesänä paikalla pitäisi olla tuleva koti. Mies nimittäin tarttui sahaan ja naulapyssyyn ja rakensi betonimuotit pohjaa varten. Höyrimme koko perhe tontilla, lapset leikkivät hiekkakasoissa kivitutkijaa ja minä yritin auttaa kantamalla kakkosnelosia. Tuntuu ihmeelliseltä jännittävältä.